Tekstit

Vaalien alla

Olen kokenut epävarmuutta erilaisissa vaalitilaisuuksissa pitkin kevättä. Kysymykset on olleet vaikeita ja kaikki muut osaavampia. Olen tuntenut itseni kelvottomaksi ehdokkaaksi, kun en ole tiennyt suunnitelmista, joissa JYU ja JAMK yhdistetään yhdeksi konserniksi tai osannut puhua Jyväskylän ympäryskuntien terveyspalveluista. Vaikka teen parhaani se tuntuu riittämättömältä. Tässä kohtaa ajatukset piti katkaista ja ottaa kampanjointiin etäisyyttä. Miksi ylipäätään lähdin tähän touhuun? Enhän minä alun alkaenkaan halunnut poliitikoksi, vaan vaikuttaa paikallisella tasolla. Haluan olla mukana tekemässä Jyväskylästä aidosti houkuttelevaa vaihtoehtoa minulle ja opiskelukavereilleni valmistumisen jälkeen. Aloin katsoa vaalitilaisuuksia uusin silmin. Kyse ei niinkään ole siitä, että olisin ehdokkaana riittämätön, vaan että minun arkeeni kuuluvilla asioilla ei päätöksenteossa ole edustusta. Hain ehdolle, sillä koin, että toisaalta opettajien ja toisaalta nuorten ja opiskelijoiden ääntä ...

1. Koulutus

Kuva
Jos haluat yleiskuvan kasvatuksesta ja opetuksesta Jyväskylässä, lue aiempi kirjoitus (10.1.2025). En toista jo aiemmin mainittuja pointteja. Lähdetään Amerikasta, jossa juuri tuoreeltaan aloitettiin koulutuksesta vastaavan valtakunnallisen viraston purkaminen vedoten siihen, että opetuksesta tulisi päättää paikallisesti. Erityistä huolta republikaaneissa herättää opetuksen poliittisuus. Törmäsin samaan ilmiöön myös omassa vaalitentissäni Lyseon lukiossa, jossa peräkkäiset aiheet olivat pakolaiset, Pride, kasvisruoka ja Jyväskylän ilmastotoimet. Kaikki kysymyksiä, joihin löytyy suoraan vastaus opetussuunnitelmasta, mutta jotka ovat konservatiivi -ja oikeistopuolueille hankalia. Koitin paneelissa tuoda esiin, kuinka pettynyt olisin heidän opettajanaan, sillä selvästi sosiaaliseen tasa-arvoon, ihmisten globaaliin yhdenvertaisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyvissä kasvatustavoitteissa on menty pahasti metsään. Valitettavasti koulun ja opettajien edustus on jäänyt näissä vaaleis...

3. Opiskelijat ja nuoret

Kuva
Nuorilta ja opiskelijoilta on helppo leikata, koska me ollaan aliedustettuja päätöksenteossa. Esimerkiksi nuorisoalan mukaan alle 30-vuotiaita on kuntavaalien ehdokkaista Suomessa 7,8%. Täysi-ikäisestä väestöstä alle 30-vuotiaita on 16,9%. Konkreettisesti Orpo-Purra-hallitus on heikentänyt opiskelijoiden asumistukea merkittävästi, leikannut 120:lla miljoonalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta, heikentänyt opintotukea toistuvasti, vähentänyt opiskelijahintaisten asuntojen tukemista sekä korottanut arvolisäveroa. Lyhyesti sanottuna ”yhteiset säästötalkoot” kurittavat opiskelijaa kaikilla elämän osa-alueilla samalla, kun hallitus panttaa perintöveron poiston ja julkisen rahan yksityistämisen (sote-aleuita yksityisille terveysasemille) julkistamista vaalien alla. Orpon hallitus ei ole yhteisissä säästötalkoissa vaivautunut edes symbolisesti osoittamaan tukeaan, vaan ensitöikseen nosti omia palkkioitaan. Tämä on poikkeuksellisen röyhkeää, sillä jopa Sipilän ja Kataisen hallitukse...

2. Kulkuyhteydet ja liikunnallinen Jyväskylä

Kuva
Olen Jyväskylässä luonut itsestäni kuvaa tyyppinä, joka kulkee jalan tai pyörällä jokaisen matkan. Yksi lempiasioitani Jyväskylässä on se, että urheilu ja liikunta näkyy kaikkialla. Jyväskylä ja sen muodostamat lähialueet ovat omassa arjessani harvoin yli viiden kilometrin päässä, mikä mahdollistaa riippumattomuuden omasta autosta tai jopa julkisten kulkuneuvojen aikatauluista.     Kyse ei ole ainoastaan vapaudesta liikkua, vaan opiskelijalle pyörällä tai jalan liikkuminen on myös taloudellinen kysymys. Jyväskylän opiskelijahinnoitellusta Linkistä huolimatta päivittäisestä liikkumisesta linja-autolla tai skuuteilla tulee noin 3-5 euroa kuluja joka päivä. Jyväskylän kaupunkisuunnittelu mahdollistaa pyörällä liikkumisen myös keskustassa, vaikka pyöräteissä on yksittäisiä parannuskohtia, joihin tulisi kaupunkisuunnittelussa kiinnittää huomiota. Toisaalta kaikilla ei ole mahdollisuutta kävellä kouluun tai töihin. Modernina kaupunkina Jyväskylän tulisi panostaa yhä en...

Miksi SDP?

Kuva
Kikkelis kokkelis – olen ehdolla. Mutta miksi SDP?   Kuten usein politiikassa, kyse on pohjimmiltaan vastaliikkeestä. Orpo-Purra - hallitus on osoittanut, kuin ka paljon sitä todella kiinnostaa Suomen velkaantumisen taittaminen, kun vaakakupissa on omien etujen ajaminen. Edelleen koko oikeistoblokki rummuttaa sanomaansa velkaantumisen lopettamisesta samalla, kun Suom en velkaantuminen ja työttömyys kasvavat rivakammin, kun vielä koskaan aikaisemmin tai missään muualla. Vielä vinkkinä, että tämä ei johdu suhdanteista tai edellisestä hallituksesta, vaan politiikasta, jo n ka asiantuntijat jo ennalta totesivat heikentä vä n Suomen työllisyyttä ja ostovoi maa. Orpon hallitus ottaa 1,5 miljardia sote -alueilta , laittaa puoli miljardia omille terveysyrityksille ja huutaa kovaan ääneen terveydenhuollon onnistuneesta tukemisesta samaan aikaan, kun Perussuomalaiset pyrkivät taittamaan syöksylaskuaan tofuilla ja Afrikan tähdillä.   Mutta koska ei olla Amerikassa, tämä rajaa ...

Ei demokratiasta, vaan naapurikateudesta (tapaus convoy)

Kuva
  Kirjoitettu 2022 alussa, jolloin aihe ollut ajankohtainen Demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi on kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa. Kerran vuodessa äänestäminen on vaikuttamista samalla tavalla kuin Simpsonien katsominen on kulttuuria – onhan se jotain. Sen sijaan kansalaisaloitteet, mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ovat suoria tapoja ottaa kantaa yhteiskuntaan – me vaadimme muutosta! 29.9.2021 Elokapina-liike katkaisi Mannerheimintien muutamaksi tunniksi. Tätä seurasi joukko ulkomailta omaksuttuja Elokapinan sisarjärjestöjen tempauksia, joilla pyrittiin tuomaan ilmastonmuutos kollektiiviseen tietoisuuteen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa tuomittiin paikalliset kapinalliset, jotka katkoivat valtateitä. Sen sijaan limusiinin parkkeeraaminen yksityiskoneen eteen sai kiitosta, sillä se oli ”sopivasti ja tarkoituksenmukaisesti laitonta”. Mainittakoon vielä, että Elokapinan kansalaistottelemattomuuden muodot olivat juuri jälkimmäisiä. Atlantin vastarannikolta omaksutun ka...

2020-luvun noitavainot

Kuva
Suomessa, jossa poliittinen uutisointi koostuu 50% suomalaisesta-, 50% yhdysvaltalaisesta- ja jäljelle jäävät 0% ruotsalaisesta politiikasta mainittujen maiden sisäpolitiikka yleistetään helposti koko ympäröivään maailmaan. Tälle kirjoitukselle spesifisti suomalainen yleistää vasemmistopolitiikkaan suvaitsevaisuuden, kun taas äärioikeisto eli Yhdysvalloissa ihan vaan oikeisto edustaa erilaisten, erityisesti etnisten- ja seksuaalisten, vähemmistöjen maalittamista. Vasemmistolaiseen aatteeseen ei kuitenkaan historiallisesti tai globaalisti liity välttämättä, että oikeudenmukaisuuden aate koskisi kaikkia. Ympäri Eurooppaa vasemmistopuolueet perustuvat vihapuheelle ja rasismille. Jo Ruotsin demokraattipuolue on vähintäänkin erittäin maahanmuuttokriittinen. Ehdotan, että Sanna Marin ja Li Andersson ovat välillisesti taanneet, että Suomessa vasemmistoon yhdistetään nykyisin automaattisesti suvaitsevaisuus. Mitä tarkoitan? Ensinnä on mielestäni oikeutettua sanoa, että politiikkaan liittyy vah...