3. Opiskelijat ja nuoret

Nuorilta ja opiskelijoilta on helppo leikata, koska me ollaan aliedustettuja päätöksenteossa. Esimerkiksi nuorisoalan mukaan alle 30-vuotiaita on kuntavaalien ehdokkaista Suomessa 7,8%. Täysi-ikäisestä väestöstä alle 30-vuotiaita on 16,9%.


Konkreettisesti Orpo-Purra-hallitus on heikentänyt opiskelijoiden asumistukea merkittävästi, leikannut 120:lla miljoonalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta, heikentänyt opintotukea toistuvasti, vähentänyt opiskelijahintaisten asuntojen tukemista sekä korottanut arvolisäveroa. Lyhyesti sanottuna ”yhteiset säästötalkoot” kurittavat opiskelijaa kaikilla elämän osa-alueilla samalla, kun hallitus panttaa perintöveron poiston ja julkisen rahan yksityistämisen (sote-aleuita yksityisille terveysasemille) julkistamista vaalien alla.

Orpon hallitus ei ole yhteisissä säästötalkoissa vaivautunut edes symbolisesti osoittamaan tukeaan, vaan ensitöikseen nosti omia palkkioitaan. Tämä on poikkeuksellisen röyhkeää, sillä jopa Sipilän ja Kataisen hallitukset osallistuivat talkoisiin laskemalla omia palkkioitaan.

Suomen Ateena tunnetaan erityisesti eloisana opiskelijakaupunkina. Tästä tulee pitää erityistä huolta, kun valtakunnallisesti opiskelijoiden asemaa heikennetään. Olen itse pohtinut, mitä Jyväskylästä jäisi jäljelle, jos yliopisto ja opiskelijakulttuuri rappeutuisi. Monilta osin Jyväskylän yliopisto on Jyväskylä.

 

 Mutta, mitä Jyväskylä tarjoaa valmistumisen jälkeen?

 

Ei riittävästi. Jyväskylässä on korkeakoulujen myötä valtavasti potentiaalia, joka kuitenkin valuu sormien läpi ympäri Suomea. Yliopistokaupungeista Jyväskylästä muuttaa eniten korkeakoulutettuja pois valmistumisen jälkeen. Ensisijaisesti tämä tulisi ratkaista lisäämällä työpaikkoja, jotka vastaavat juuri valmistuneiden osaamista.

Jyväskylän tulevaisuuden kannalta kaikkien tärkeintä on, että nuoret ja korkeakouluista valmistuneet nuoret aikuiset saada juurrutettua Jyväskylään koulusta valmistumisen jälkeen. 

Jyväskylän työmarkkinat eivät nykyisellään ole otolliset nuorelle, joka hakee kesätöitä tai korkeakoulusta valmistuneelle huippuammattilaiselle, joka etsii oman alansa töitä ja asuntoa järkevän matkan päästä.

Nuorten siltaa valmistumisen ja työelämän välillä voi Jyväskylässä vahvistaa esimerkiksi tukemalla nuorten työpajoja, te-palveluita, ohjaamoita sekä koulujen ja yritysten yhteistyötä. Suoran tukemisen lisäksi kunnallisesti tulee vahvistaa ohjelmia ja hankkeita, jotka edistävät yritysten mahdollisuuksia ottaa nuoria mukaan toimintaansa jo varhain esimerkiksi oppisopimuksella. Kesätyösetelit ovat erinomainen tapa saattaa nuoret työelämään. Vuosittain kesätyöseteleille on tuhansia hakijoita. Vuonna 2025 kesätyöseteleitä jaettiin 90.

Jimi Rytkönen, 397

seminaarinmäeltä arvoja päätöksentekoon 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

2. Kulkuyhteydet ja liikunnallinen Jyväskylä

1. Koulutus