3. Opiskelijat ja nuoret
Nuorilta ja opiskelijoilta on helppo leikata, koska me ollaan aliedustettuja päätöksenteossa. Esimerkiksi nuorisoalan mukaan alle 30-vuotiaita on kuntavaalien ehdokkaista Suomessa 7,8%. Täysi-ikäisestä väestöstä alle 30-vuotiaita on 16,9%.
Konkreettisesti Orpo-Purra-hallitus on heikentänyt opiskelijoiden asumistukea merkittävästi, leikannut 120:lla miljoonalla ammatillisen koulutuksen rahoitusta, heikentänyt opintotukea toistuvasti, vähentänyt opiskelijahintaisten asuntojen tukemista sekä korottanut arvolisäveroa. Lyhyesti sanottuna ”yhteiset säästötalkoot” kurittavat opiskelijaa kaikilla elämän osa-alueilla samalla, kun hallitus panttaa perintöveron poiston ja julkisen rahan yksityistämisen (sote-aleuita yksityisille terveysasemille) julkistamista vaalien alla.
Orpon hallitus ei ole yhteisissä säästötalkoissa vaivautunut
edes symbolisesti osoittamaan tukeaan, vaan ensitöikseen nosti omia palkkioitaan.
Tämä on poikkeuksellisen röyhkeää, sillä jopa Sipilän ja Kataisen hallitukset
osallistuivat talkoisiin laskemalla omia palkkioitaan.
Suomen Ateena tunnetaan erityisesti eloisana
opiskelijakaupunkina. Tästä tulee pitää erityistä huolta, kun
valtakunnallisesti opiskelijoiden asemaa heikennetään. Olen itse pohtinut, mitä Jyväskylästä jäisi jäljelle, jos yliopisto ja
opiskelijakulttuuri rappeutuisi. Monilta osin Jyväskylän yliopisto on
Jyväskylä.
Ei riittävästi. Jyväskylässä on korkeakoulujen myötä valtavasti potentiaalia, joka kuitenkin valuu sormien läpi ympäri Suomea. Yliopistokaupungeista Jyväskylästä muuttaa eniten korkeakoulutettuja pois valmistumisen jälkeen. Ensisijaisesti tämä tulisi ratkaista lisäämällä työpaikkoja, jotka vastaavat juuri valmistuneiden osaamista.
Jyväskylän tulevaisuuden kannalta kaikkien tärkeintä on, että nuoret
ja korkeakouluista valmistuneet nuoret aikuiset saada juurrutettua Jyväskylään
koulusta valmistumisen jälkeen.
Jyväskylän työmarkkinat eivät nykyisellään ole otolliset nuorelle, joka hakee kesätöitä tai korkeakoulusta valmistuneelle huippuammattilaiselle, joka etsii oman alansa töitä ja asuntoa järkevän matkan päästä.
Nuorten siltaa valmistumisen ja työelämän välillä voi
Jyväskylässä vahvistaa esimerkiksi tukemalla nuorten työpajoja, te-palveluita,
ohjaamoita sekä koulujen ja yritysten yhteistyötä. Suoran tukemisen lisäksi kunnallisesti
tulee vahvistaa ohjelmia ja hankkeita, jotka edistävät yritysten
mahdollisuuksia ottaa nuoria mukaan toimintaansa jo varhain esimerkiksi
oppisopimuksella. Kesätyösetelit ovat erinomainen tapa saattaa nuoret työelämään.
Vuosittain kesätyöseteleille on tuhansia hakijoita. Vuonna 2025 kesätyöseteleitä
jaettiin 90.
Jimi Rytkönen, 397
seminaarinmäeltä arvoja päätöksentekoon
Kommentit
Lähetä kommentti