2. Kulkuyhteydet ja liikunnallinen Jyväskylä

Olen Jyväskylässä luonut itsestäni kuvaa tyyppinä, joka kulkee jalan tai pyörällä jokaisen matkan. Yksi lempiasioitani Jyväskylässä on se, että urheilu ja liikunta näkyy kaikkialla. Jyväskylä ja sen muodostamat lähialueet ovat omassa arjessani harvoin yli viiden kilometrin päässä, mikä mahdollistaa riippumattomuuden omasta autosta tai jopa julkisten kulkuneuvojen aikatauluista.    

Kyse ei ole ainoastaan vapaudesta liikkua, vaan opiskelijalle pyörällä tai jalan liikkuminen on myös taloudellinen kysymys. Jyväskylän opiskelijahinnoitellusta Linkistä huolimatta päivittäisestä liikkumisesta linja-autolla tai skuuteilla tulee noin 3-5 euroa kuluja joka päivä. Jyväskylän kaupunkisuunnittelu mahdollistaa pyörällä liikkumisen myös keskustassa, vaikka pyöräteissä on yksittäisiä parannuskohtia, joihin tulisi kaupunkisuunnittelussa kiinnittää huomiota.

Toisaalta kaikilla ei ole mahdollisuutta kävellä kouluun tai töihin. Modernina kaupunkina Jyväskylän tulisi panostaa yhä enemmän julkiseen liikenteeseen ja pyrkiä vähentämään yksityisautoilua keskusta-alueella. Osana vihreää siirtymää esimerkiksi busseista tulisi siirtyä kokonaan sähköbusseihin. Tampere on esimerkki kaupunkisuunnittelusta, jossa julkisilla kulkeminen on tehty todella vaivattomaksi.

Vihreiden arvojen rinnalla urheilu on minulle tärkeää. Olen itse muuttanut Tampereelta, jossa kaikista hankkeista vähäisimmälle huomiolle on jäänyt mielestäni hienoin: Sorsapuiston liikuntapuisto, joka on ympärivuoden täynnä kaiken ikäisiä- ja kaikenlaisia liikkujia. Jyväskylässä on liikuntapääkaupunkina valtava urheilukulttuuri, mutta liikuntapaikkoihin ja seuratoimintaan tulee panostaa nykyistä enemmän.

Jyväskylä ei ole Tampere. Kuitenkin suurissa moderneissa kaupungeissa ympäri maailmaa on yhteistä tehokas julkinen liikenne sekä panostaminen kestävyyteen. Sen ohella osana vihreää siirtymää ja aktiivisuuteen kannustavia arvoja, kävely- ja pyöräteiden laadusta ja riittävyydestä tulee pitää huolta.

Kuntavaaliehdokkaana ole sitoutunut Jyväskylän tavoitteeseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kestävämpien kulkuyhteyksien lisäksi tämä tarkoittaa esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin panostamista ja kaavoitusta, jossa tiiviillä rakentamisella suojellaan Jyväskylän arvokkaita viheralueita.

Jimi Rytkönen, 397

seminaarinmäeltä arvoja päätöksentekoon